Jurmo

Salpausselän kaukainen jatke kohosi esihistorian hämyssä merenpinnan yläpuolella ja oli sieltä käsin häiritsemässä muinaisten merenkävijöiden merellisiä vaelluksia vuosisadasta toiseen. Petolliset merkkitulet, ikiaikainen rantaoikeus ja silloisen elinkeinoelämän valtuuskunnan hiljaisella hyväksynnällä toteutettu elinkeinon harjoittaminen koituivat monen seitsemän meren kulkijan viimeiseksi kohtaloksi. Vaasan Kuninkaan, Kustaan Vaasaan käskystä merkkitulien mahdollistava saaren puusto poltettiin, mikä mikkoslaisen nykytietämyksen mukaan aiheutti 1600-luvulla Euroopassa vallinneen “Pienen Jääkauden”.
Jurmosta muodostui sora- ja kivisaari, jossa karu kivikkoisuus jatkuu horisonttiin – ja sen ylikin. Ihmeellistä ja kiehtovaa on kävellä saaren loputtomia rantoja pitkin. Yllättävän iso saari, isompi kuin luulisi…

10 Responses to “ Jurmo ”

  1. Unohdit mainita, että se saari oli myös rikollisten karkoituspaikka joskus. Kuvat olivat sanalla sanoen -arktisia- ja niitä oli -kiva- katsella täällä, missä apinan leipäpuut hellässä iltatuulessa humajaa ja näyttää tuo kuukin Mediterraneon yllä kumottavan.

  2. Hienoja kuvia taas kerran… olikohan se nyt 017 mikä oli sellainen seepian sävyinen… se oli tosi mahtava.

  3. Puu ja mökki selkeästi erottuivat edukseen kivi ja horisonttikavalkaadista.

  4. Jurmo on upea paikka. Varmaan näin talvella vielä upeampi kuin kesällä.

    Tykkäsin erityisesti tämän tiiserikivikuvan lisäksi 012, 013, 020 ja 021:stä. Perinteisen laadukasta Nokku-laatua. Heitän oman kamerani jorpakkoon. Vaikkapa Suomenlinnassa.

  5. Jos voisin, sanoisin.

  6. Jätkähän päivittää selkä vaahdossa…………..Jaskakin kykenee parempaan.

    Surullista

  7. Jätän kikkeliskokkelis -päivitysten urakoinnin muille tahoille..Jaskalla viimeisin kuvapostaus 24.2., sulla 15.2.

    Jurmo jotenkin vei kuvausinnon tältä erää, odotellaan kevään tuloa…..yhtä kuvitettua tarinantynkää olen valmistellut, mutta se vaatii vielä muutaman inspiraatiokohtauksen ja hitusen korniuden poistoa.

  8. Mun mielestä puistattava kornius kaiken kulmakivi. Karvat nostattava verbaalinen juhlakulkue on kuin muurahaisten marssi selkänahassa.. Mulla on vikat varsinaiset kuvat otettu siellä Fuerteventurasta. Ei ole ollut isompi himokaan, joten parempia ja kiireettömämpiä päiviä odotellessa…..

  9. MINÄ OLEN JASKA! MINUN EI TARVITSE TODISTELLA MITÄÄN MILLÄÄN VALOKUVILLA!

  10. . . . kun Brahmsilta kysyttiin, mitä hän oli sinä päivänä tehnyt, hän vastasi: -Olen säveltänyt sinfoniaa. Aamupäivällä lisäsin siihen yhden kahdeksasosanuotin, iltapäivällä otin sen pois.

Leave a Reply